Euroopan unionin ilmiantajadirektiivi: aika keskittyä sisäisiin ilmoituskanaviisi

Dieselgaten, LuxLeaksin, Panaman papereiden, Cambridge Analytican ja kaikkein viimeisimpänä Danske Bankin skandaalit osoittivat ilmiantajien ratkaisevan roolin – sekä heidän haavoittuvuutensa. Euroopan unionissa ymmärrettiin, etteivät nämä skandaalit olisi koskaan paljastuneet, elleivät pelottomat sisäpiiriläiset olisi ilmoittaneet niistä. Huhtikuussa 2019 otettiin käyttöön ”direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta”, joka tunnetaan myös nimellä ”EU:n ilmiantajadirektiivi”.

EU:n ilmiantajadirektiivi edellyttää, että organisaatiot, joilla on yli 50 työntekijää, ryhtyvät toimenpiteisiin suojellakseen ilmiantajia kostotoimilta perustamalla sisäisiä luottamuksellisia ilmoituskanavia ja ottamalla käyttöön selkeitä ilmoitusprosesseja.

Jäsenvaltioiden (ja oikeushenkilöiden) on oltava valmiina täyttämään vaatimukset vuoden 2021 loppuun mennessä. Organisaatioilla, joissa on alle 250 työntekijää, on kaksi vuotta enemmän aikaa toteuttaa vaatimukset.

Kolmitasoinen ilmoitusrakenne otetaan käyttöön. Tämä rakenne tarjoaa ilmiantajille mahdollisuuden ilmoittaa huolenaiheensa seuraavien kanavien kautta:

1. Sisäiset ilmoituskanavat: jos oikeushenkilön työntekijöiden määrä on yli 50, on otettava käyttöön sisäinen ilmoituskanava
2. Ulkoiset ilmoituskanavat: ilmoituskanavia tukevat asianmukaiset kansalliset viranomaistahot tai soveltuvat EU:n toimielimet, elimet, toimistot ja virastot
3. Julkiset ilmoituskanavat: tapauksesta kertominen suoraan tiedotusvälineille viimeisenä keinona.

Ilmiantajia kannustetaan käyttämään ensin sisäistä ilmoituskanavaa, mutta tämä ei ole välttämätöntä suojelun saamiseksi. He voivat käyttää haluamaansa kanavaa esimerkiksi silloin, kun he pelkäävät kostotoimia.

On aika ymmärtää, että ilmiannoista on tulossa erittäin ajankohtainen aihe.

EU:n ilmiantajadirektiivi alentaa ilmoittamiskynnystä, mikä on hieno asia! Ihmisiä kannustetaan ilmoittamaan väärinkäytöksistä, mikä puolestaan edistää aiempaa läpinäkyvämpää yhteiskuntaa. Tilannetta voi verrata siihen, kuinka yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) käyttöönotto aloitti peruuttamattomasti entistä merkittävämmän keskittymisen tietosuoja- ja läpinäkyvyysseikkoihin.

Tämä tarkoittaa myös, että on aika keskittyä organisaatiosi sisäiseen ilmoitusmekanismiin. Jos käytössä on tehokas ja turvallinen ilmoitusjärjestelmä, henkilöstösi tuntee voivansa ilmoittaa väärinkäytöksistä organisaation sisällä. Tämä tarjoaa organisaatiollesi mahdollisuuden havaita ja korjata ongelmat mahdollisimman nopeasti. Muutoin työntekijät saattavat olla sitä mieltä, että heidän ainoa vaihtoehtonsa on ilmoittaa väärinkäytöksistä (ja antaa arkaluontoisia tietoja) viranomaisille tai tiedotusvälineille.

Ala siis pohtia, mitä tehokkaan ja luotettavan järjestelmän käyttöönotto vaatii ja anna henkilöstölle aito mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä!